marras
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan marras merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan marras sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten marras sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta marras on tässä. Sanan marras määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananmarras määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
 |
Suomi
Substantiivi
marras (41)
- (vanhahtava, raamatullinen) kuollut tai kuolemaisillaan oleva ihminen
- Mutta mies kun kuolee, makaa hän martaana; kun ihminen on henkensä heittänyt, missä hän on sitten? (Job 14:10, käännös 1933/38)
- (vanhahtava) kuolleen ihmisen henki, haamu
- (vanhahtava, mytologia) kuoleman enteenä pidettävä erikoinen asia, esimerkiksi valtava kalansaalis
Ääntäminen
- IPA: /ˈmɑrːɑs/
- tavutus: mar‧ras
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | marras | martaat |
| genetiivi | martaan | martaiden martaitten |
| partitiivi | marrasta | martaita |
| akkusatiivi | marras; martaan |
martaat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | martaassa | martaissa |
| elatiivi | martaasta | martaista |
| illatiivi | martaaseen | martaisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | martaalla | martailla |
| ablatiivi | martaalta | martailta |
| allatiivi | martaalle | martaille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | martaana | martaina |
| translatiivi | martaaksi | martaiksi |
| abessiivi | martaatta | martaitta |
| instruktiivi | – | martain |
| komitatiivi | – | martaine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | martaa- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
marras- | |
Etymologia
- aiemmasta muodosta *martas, indoeurooppalaista alkuperää, vrt. latinan mors
Liittyvät sanat
Yhdyssanat
marraskasvi, marraskesi, marraskuu