materia (12)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | materia | materiat |
genetiivi | materian | materioiden materioitten (materiain) |
partitiivi | materiaa | materioita |
akkusatiivi | materia; materian |
materiat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | materiassa | materioissa |
elatiivi | materiasta | materioista |
illatiivi | materiaan | materioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | materialla | materioilla |
ablatiivi | materialta | materioilta |
allatiivi | materialle | materioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | materiana | materioina |
translatiivi | materiaksi | materioiksi |
abessiivi | materiatta | materioitta |
instruktiivi | – | materioin |
komitatiivi | – | materioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | materia- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
materia f. (monikko materias)
materia f. (monikko materie)
materia yl. (3) (yks. määr. materian , mon. epämäär. materier , mon. määr. materierna )