menehtynyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | menehtynyt | menehtyneet |
| genetiivi | menehtyneen | menehtyneiden menehtyneitten |
| partitiivi | menehtynyttä | menehtyneitä |
| akkusatiivi | menehtynyt; menehtyneen |
menehtyneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | menehtyneessä | menehtyneissä |
| elatiivi | menehtyneestä | menehtyneistä |
| illatiivi | menehtyneeseen | menehtyneisiin menehtyneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | menehtyneellä | menehtyneillä |
| ablatiivi | menehtyneeltä | menehtyneiltä |
| allatiivi | menehtyneelle | menehtyneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | menehtyneenä | menehtyneinä |
| translatiivi | menehtyneeksi | menehtyneiksi |
| abessiivi | menehtyneettä | menehtyneittä |
| instruktiivi | – | menehtynein |
| komitatiivi | – | menehtyneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | menehtynee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
menehtynyt- | |