menettelevä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | menettelevä | menettelevät |
genetiivi | menettelevän | menettelevien (menetteleväin) |
partitiivi | menettelevää | menetteleviä |
akkusatiivi | menettelevä; menettelevän |
menettelevät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | menettelevässä | menettelevissä |
elatiivi | menettelevästä | menettelevistä |
illatiivi | menettelevään | menetteleviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | menettelevällä | menettelevillä |
ablatiivi | menettelevältä | menetteleviltä |
allatiivi | menettelevälle | menetteleville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | menettelevänä | menettelevinä |
translatiivi | menetteleväksi | menetteleviksi |
abessiivi | menettelevättä | menettelevittä |
instruktiivi | – | menettelevin |
komitatiivi | – | menettelevine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | menettelevä- | |
vahva vartalo | menettelevä- | |
konsonantti- vartalo |
- |