merkitsin
merkitsin (33)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | merkitsin | merkitsimet |
genetiivi | merkitsimen | merkitsimien merkitsinten |
partitiivi | merkitsintä | merkitsimiä |
akkusatiivi | merkitsin; merkitsimen |
merkitsimet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | merkitsimessä | merkitsimissä |
elatiivi | merkitsimestä | merkitsimistä |
illatiivi | merkitsimeen | merkitsimiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | merkitsimellä | merkitsimillä |
ablatiivi | merkitsimeltä | merkitsimiltä |
allatiivi | merkitsimelle | merkitsimille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | merkitsimenä (merkitsinnä) |
merkitsiminä |
translatiivi | merkitsimeksi | merkitsimiksi |
abessiivi | merkitsimettä | merkitsimittä |
instruktiivi | – | merkitsimin |
komitatiivi | – | merkitsimine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | merkitsime- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
merkitsin- |
|
|