messut (1) (monikollinen)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | – | messut |
genetiivi | – | messujen |
partitiivi | – | messuja |
akkusatiivi | –; – |
messut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | – | messuissa |
elatiivi | – | messuista |
illatiivi | – | messuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | – | messuilla |
ablatiivi | – | messuilta |
allatiivi | – | messuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | – | messuina |
translatiivi | – | messuiksi |
abessiivi | – | messuitta |
instruktiivi | – | messuin |
komitatiivi | – | messuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | messu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |