miellyttävä (10) (komparatiivi miellyttävämpi, superlatiivi miellyttävin) (taivutus)
miellyttävä
miellyttävä
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | miellyttävä | miellyttävät |
| genetiivi | miellyttävän | miellyttävien (miellyttäväin) |
| partitiivi | miellyttävää | miellyttäviä |
| akkusatiivi | miellyttävä; miellyttävän | miellyttävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | miellyttävässä | miellyttävissä |
| elatiivi | miellyttävästä | miellyttävistä |
| illatiivi | miellyttävään | miellyttäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | miellyttävällä | miellyttävillä |
| ablatiivi | miellyttävältä | miellyttäviltä |
| allatiivi | miellyttävälle | miellyttäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | miellyttävänä | miellyttävinä |
| translatiivi | miellyttäväksi | miellyttäviksi |
| abessiivi | miellyttävättä | miellyttävittä |
| instruktiivi | – | miellyttävin |
| komitatiivi | – | miellyttävine |