ministeristö (1) (kollektiivinen)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ministeristö | ministeristöt |
| genetiivi | ministeristön | ministeristöjen |
| partitiivi | ministeristöä | ministeristöjä |
| akkusatiivi | ministeristö; ministeristön |
ministeristöt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ministeristössä | ministeristöissä |
| elatiivi | ministeristöstä | ministeristöistä |
| illatiivi | ministeristöön | ministeristöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ministeristöllä | ministeristöillä |
| ablatiivi | ministeristöltä | ministeristöiltä |
| allatiivi | ministeristölle | ministeristöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ministeristönä | ministeristöinä |
| translatiivi | ministeristöksi | ministeristöiksi |
| abessiivi | ministeristöttä | ministeristöittä |
| instruktiivi | – | ministeristöin |
| komitatiivi | – | ministeristöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ministeristö- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
|