mitätöitynyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mitätöitynyt | mitätöityneet |
| genetiivi | mitätöityneen | mitätöityneiden mitätöityneitten |
| partitiivi | mitätöitynyttä | mitätöityneitä |
| akkusatiivi | mitätöitynyt; mitätöityneen |
mitätöityneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mitätöityneessä | mitätöityneissä |
| elatiivi | mitätöityneestä | mitätöityneistä |
| illatiivi | mitätöityneeseen | mitätöityneisiin mitätöityneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mitätöityneellä | mitätöityneillä |
| ablatiivi | mitätöityneeltä | mitätöityneiltä |
| allatiivi | mitätöityneelle | mitätöityneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mitätöityneenä | mitätöityneinä |
| translatiivi | mitätöityneeksi | mitätöityneiksi |
| abessiivi | mitätöityneettä | mitätöityneittä |
| instruktiivi | – | mitätöitynein |
| komitatiivi | – | mitätöityneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mitätöitynee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
mitätöitynyt- | |