mittaava
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | mittaava | mittaavat |
genetiivi | mittaavan | mittaavien (mittaavain) |
partitiivi | mittaavaa | mittaavia |
akkusatiivi | mittaava; mittaavan |
mittaavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mittaavassa | mittaavissa |
elatiivi | mittaavasta | mittaavista |
illatiivi | mittaavaan | mittaaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mittaavalla | mittaavilla |
ablatiivi | mittaavalta | mittaavilta |
allatiivi | mittaavalle | mittaaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | mittaavana | mittaavina |
translatiivi | mittaavaksi | mittaaviksi |
abessiivi | mittaavatta | mittaavitta |
instruktiivi | – | mittaavin |
komitatiivi | – | mittaavine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | mittaava- | |
vahva vartalo | mittaava- | |
konsonantti- vartalo |
- |