mitätöiminen (38)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | mitätöiminen | mitätöimiset |
genetiivi | mitätöimisen | mitätöimisten mitätöimisien |
partitiivi | mitätöimistä | mitätöimisiä |
akkusatiivi | mitätöiminen; mitätöimisen |
mitätöimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mitätöimisessä | mitätöimisissä |
elatiivi | mitätöimisestä | mitätöimisistä |
illatiivi | mitätöimiseen | mitätöimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mitätöimisellä | mitätöimisillä |
ablatiivi | mitätöimiseltä | mitätöimisiltä |
allatiivi | mitätöimiselle | mitätöimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | mitätöimisenä (mitätöimisnä) |
mitätöimisinä |
translatiivi | mitätöimiseksi | mitätöimisiksi |
abessiivi | mitätöimisettä | mitätöimisittä |
instruktiivi | – | mitätöimisin |
komitatiivi | – | mitätöimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | mitätöimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
mitätöimis- |