murri (5)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | murri | murrit |
genetiivi | murrin | murrien (murrein) |
partitiivi | murria | murreja |
akkusatiivi | murri; murrin |
murrit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | murrissa | murreissa |
elatiivi | murrista | murreista |
illatiivi | murriin | murreihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | murrilla | murreilla |
ablatiivi | murrilta | murreilta |
allatiivi | murrille | murreille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | murrina | murreina |
translatiivi | murriksi | murreiksi |
abessiivi | murritta | murreitta |
instruktiivi | – | murrein |
komitatiivi | – | murreine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | murri- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Luultavasti samaatarkoittavasta englannin murrelet-nimestä. Nimistökomitean luoma sana (1992).[1]
|