mutkistuva
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | mutkistuva | mutkistuvat |
genetiivi | mutkistuvan | mutkistuvien (mutkistuvain) |
partitiivi | mutkistuvaa | mutkistuvia |
akkusatiivi | mutkistuva; mutkistuvan |
mutkistuvat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mutkistuvassa | mutkistuvissa |
elatiivi | mutkistuvasta | mutkistuvista |
illatiivi | mutkistuvaan | mutkistuviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mutkistuvalla | mutkistuvilla |
ablatiivi | mutkistuvalta | mutkistuvilta |
allatiivi | mutkistuvalle | mutkistuville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | mutkistuvana | mutkistuvina |
translatiivi | mutkistuvaksi | mutkistuviksi |
abessiivi | mutkistuvatta | mutkistuvitta |
instruktiivi | – | mutkistuvin |
komitatiivi | – | mutkistuvine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | mutkistuva- | |
vahva vartalo | mutkistuva- | |
konsonantti- vartalo |
- |