muumioitunut
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | muumioitunut | muumioituneet |
| genetiivi | muumioituneen | muumioituneiden muumioituneitten |
| partitiivi | muumioitunutta | muumioituneita |
| akkusatiivi | muumioitunut; muumioituneen |
muumioituneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | muumioituneessa | muumioituneissa |
| elatiivi | muumioituneesta | muumioituneista |
| illatiivi | muumioituneeseen | muumioituneisiin muumioituneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | muumioituneella | muumioituneilla |
| ablatiivi | muumioituneelta | muumioituneilta |
| allatiivi | muumioituneelle | muumioituneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | muumioituneena | muumioituneina |
| translatiivi | muumioituneeksi | muumioituneiksi |
| abessiivi | muumioituneetta | muumioituneitta |
| instruktiivi | – | muumioitunein |
| komitatiivi | – | muumioituneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | muumioitunee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
muumioitunut- | |