muumioituva
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | muumioituva | muumioituvat |
genetiivi | muumioituvan | muumioituvien (muumioituvain) |
partitiivi | muumioituvaa | muumioituvia |
akkusatiivi | muumioituva; muumioituvan |
muumioituvat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | muumioituvassa | muumioituvissa |
elatiivi | muumioituvasta | muumioituvista |
illatiivi | muumioituvaan | muumioituviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | muumioituvalla | muumioituvilla |
ablatiivi | muumioituvalta | muumioituvilta |
allatiivi | muumioituvalle | muumioituville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | muumioituvana | muumioituvina |
translatiivi | muumioituvaksi | muumioituviksi |
abessiivi | muumioituvatta | muumioituvitta |
instruktiivi | – | muumioituvin |
komitatiivi | – | muumioituvine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | muumioituva- | |
vahva vartalo | muumioituva- | |
konsonantti- vartalo |
- |