muunneltava
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | muunneltava | muunneltavat |
genetiivi | muunneltavan | muunneltavien (muunneltavain) |
partitiivi | muunneltavaa | muunneltavia |
akkusatiivi | muunneltava; muunneltavan |
muunneltavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | muunneltavassa | muunneltavissa |
elatiivi | muunneltavasta | muunneltavista |
illatiivi | muunneltavaan | muunneltaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | muunneltavalla | muunneltavilla |
ablatiivi | muunneltavalta | muunneltavilta |
allatiivi | muunneltavalle | muunneltaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | muunneltavana | muunneltavina |
translatiivi | muunneltavaksi | muunneltaviksi |
abessiivi | muunneltavatta | muunneltavitta |
instruktiivi | – | muunneltavin |
komitatiivi | – | muunneltavine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |