muunneltu
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | muunneltu | muunnellut |
genetiivi | muunnellun | muunneltujen |
partitiivi | muunneltua | muunneltuja |
akkusatiivi | muunneltu; muunnellun |
muunnellut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | muunnellussa | muunnelluissa |
elatiivi | muunnellusta | muunnelluista |
illatiivi | muunneltuun | muunneltuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | muunnellulla | muunnelluilla |
ablatiivi | muunnellulta | muunnelluilta |
allatiivi | muunnellulle | muunnelluille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | muunneltuna | muunneltuina |
translatiivi | muunnelluksi | muunnelluiksi |
abessiivi | muunnellutta | muunnelluitta |
instruktiivi | – | muunnelluin |
komitatiivi | – | muunneltuine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |