muuntuva
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | muuntuva | muuntuvat |
| genetiivi | muuntuvan | muuntuvien (muuntuvain) |
| partitiivi | muuntuvaa | muuntuvia |
| akkusatiivi | muuntuva; muuntuvan |
muuntuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | muuntuvassa | muuntuvissa |
| elatiivi | muuntuvasta | muuntuvista |
| illatiivi | muuntuvaan | muuntuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | muuntuvalla | muuntuvilla |
| ablatiivi | muuntuvalta | muuntuvilta |
| allatiivi | muuntuvalle | muuntuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | muuntuvana | muuntuvina |
| translatiivi | muuntuvaksi | muuntuviksi |
| abessiivi | muuntuvatta | muuntuvitta |
| instruktiivi | – | muuntuvin |
| komitatiivi | – | muuntuvine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | muuntuva- | |
| vahva vartalo | muuntuva- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |