Sinne jäi mun muusani
kesäpirttiin pieneen,
keltalehtoon laulamaan,
puolukkaan ja sieneen.
(Kasperi Tanttu: Kaksi muusaa., 1915)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | muusa | muusat |
genetiivi | muusan | muusien (muusain) |
partitiivi | muusaa | muusia |
akkusatiivi | muusa; muusan |
muusat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | muusassa | muusissa |
elatiivi | muusasta | muusista |
illatiivi | muusaan | muusiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | muusalla | muusilla |
ablatiivi | muusalta | muusilta |
allatiivi | muusalle | muusille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | muusana | muusina |
translatiivi | muusaksi | muusiksi |
abessiivi | muusatta | muusitta |
instruktiivi | – | muusin |
komitatiivi | – | muusine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | muusa- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
ruotsin sanasta musa < latinan sanasta Mūsa < muinaiskreikan sanasta Μοῦσᾰ (Moũsa)[2]. Vrt. mosaiikki, museo, musiikki.