myötäilevä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | myötäilevä | myötäilevät |
genetiivi | myötäilevän | myötäilevien (myötäileväin) |
partitiivi | myötäilevää | myötäileviä |
akkusatiivi | myötäilevä; myötäilevän |
myötäilevät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | myötäilevässä | myötäilevissä |
elatiivi | myötäilevästä | myötäilevistä |
illatiivi | myötäilevään | myötäileviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | myötäilevällä | myötäilevillä |
ablatiivi | myötäilevältä | myötäileviltä |
allatiivi | myötäilevälle | myötäileville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | myötäilevänä | myötäilevinä |
translatiivi | myötäileväksi | myötäileviksi |
abessiivi | myötäilevättä | myötäilevittä |
instruktiivi | – | myötäilevin |
komitatiivi | – | myötäilevine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |