myhäilevä
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | myhäilevä | myhäilevät |
| genetiivi | myhäilevän | myhäilevien (myhäileväin) |
| partitiivi | myhäilevää | myhäileviä |
| akkusatiivi | myhäilevä; myhäilevän |
myhäilevät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | myhäilevässä | myhäilevissä |
| elatiivi | myhäilevästä | myhäilevistä |
| illatiivi | myhäilevään | myhäileviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | myhäilevällä | myhäilevillä |
| ablatiivi | myhäilevältä | myhäileviltä |
| allatiivi | myhäilevälle | myhäileville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | myhäilevänä | myhäilevinä |
| translatiivi | myhäileväksi | myhäileviksi |
| abessiivi | myhäilevättä | myhäilevittä |
| instruktiivi | – | myhäilevin |
| komitatiivi | – | myhäilevine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | myhäilevä- | |
| vahva vartalo | myhäilevä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |