myllertävä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | myllertävä | myllertävät |
genetiivi | myllertävän | myllertävien (myllertäväin) |
partitiivi | myllertävää | myllertäviä |
akkusatiivi | myllertävä; myllertävän |
myllertävät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | myllertävässä | myllertävissä |
elatiivi | myllertävästä | myllertävistä |
illatiivi | myllertävään | myllertäviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | myllertävällä | myllertävillä |
ablatiivi | myllertävältä | myllertäviltä |
allatiivi | myllertävälle | myllertäville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | myllertävänä | myllertävinä |
translatiivi | myllertäväksi | myllertäviksi |
abessiivi | myllertävättä | myllertävittä |
instruktiivi | – | myllertävin |
komitatiivi | – | myllertävine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |