Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | mytologi | mytologit |
genetiivi | mytologin | mytologien (mytologein) |
partitiivi | mytologia | mytologeja |
akkusatiivi | mytologi; mytologin |
mytologit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mytologissa | mytologeissa |
elatiivi | mytologista | mytologeista |
illatiivi | mytologiin | mytologeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mytologilla | mytologeilla |
ablatiivi | mytologilta | mytologeilta |
allatiivi | mytologille | mytologeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | mytologina | mytologeina |
translatiivi | mytologiksi | mytologeiksi |
abessiivi | mytologitta | mytologeitta |
instruktiivi | – | mytologein |
komitatiivi | – | mytologeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | mytologi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
|
mytologi yl. (3) (yks. määr. mytologin , mon. epämäär. mytologier , mon. määr. mytologierna )