myöntyvä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | myöntyvä | myöntyvät |
genetiivi | myöntyvän | myöntyvien (myöntyväin) |
partitiivi | myöntyvää | myöntyviä |
akkusatiivi | myöntyvä; myöntyvän |
myöntyvät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | myöntyvässä | myöntyvissä |
elatiivi | myöntyvästä | myöntyvistä |
illatiivi | myöntyvään | myöntyviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | myöntyvällä | myöntyvillä |
ablatiivi | myöntyvältä | myöntyviltä |
allatiivi | myöntyvälle | myöntyville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | myöntyvänä | myöntyvinä |
translatiivi | myöntyväksi | myöntyviksi |
abessiivi | myöntyvättä | myöntyvittä |
instruktiivi | – | myöntyvin |
komitatiivi | – | myöntyvine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | myöntyvä- | |
vahva vartalo | myöntyvä- | |
konsonantti- vartalo |
- |