märkivä
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | märkivä | märkivät |
| genetiivi | märkivän | märkivien (märkiväin) |
| partitiivi | märkivää | märkiviä |
| akkusatiivi | märkivä; märkivän |
märkivät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | märkivässä | märkivissä |
| elatiivi | märkivästä | märkivistä |
| illatiivi | märkivään | märkiviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | märkivällä | märkivillä |
| ablatiivi | märkivältä | märkiviltä |
| allatiivi | märkivälle | märkiville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | märkivänä | märkivinä |
| translatiivi | märkiväksi | märkiviksi |
| abessiivi | märkivättä | märkivittä |
| instruktiivi | – | märkivin |
| komitatiivi | – | märkivine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | märkivä- | |
| vahva vartalo | märkivä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |