mätä

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan mätä merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan mätä sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten mätä sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta mätä on tässä. Sanan mätä määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananmätä määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Katso myös: mata, mäta, māta

Suomi

Adjektiivi

mätä (10-F) (komparatiivi mädempi, superlatiivi mädin) (taivutus)

  1. mätänemisilmiön pilaama
  2. (kuvaannollisesti) kelvoton, korruptoitunut
    Systeemi on mätä.
    Asiassa on jotakin mätää.

Käännökset

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

läpimätä

Aiheesta muualla

  • mätä Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

mätä (10-F) (monikko mädät)

  1. bakteerien hajottama orgaaninen aine

Ääntäminen

  • IPA: /ˈmæt̪æ/,
  • tavutus: mä‧tä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mätä mädät
genetiivi mädän mätien
(mätäin)
partitiivi mätää mätiä
akkusatiivi mätä;
mädän
mädät
sisäpaikallissijat
inessiivi mädässä mädissä
elatiivi mädästä mädistä
illatiivi mätään mätiin
ulkopaikallissijat
adessiivi mädällä mädillä
ablatiivi mädältä mädiltä
allatiivi mädälle mädille
muut sijamuodot
essiivi mätänä mätinä
translatiivi mädäksi mädiksi
abessiivi mädättä mädittä
instruktiivi mädin
komitatiivi mätine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo mädä-
vahva vartalo mätä-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

hammasmätä, kurkkumätä, latvamätä, luumätä, mätäkuu, mätämuna, mätänäppylä, mätäpaise, mätäpesäke, mätäpunkit, mätätauti, puolimätä, tyvimätä

Aiheesta muualla

  • mätä Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi

mätä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä mättää
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä mättää
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä mättää