nöyryyttäjä (10)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | nöyryyttäjä | nöyryyttäjät |
genetiivi | nöyryyttäjän | nöyryyttäjien (nöyryyttäjäin) |
partitiivi | nöyryyttäjää | nöyryyttäjiä |
akkusatiivi | nöyryyttäjä; nöyryyttäjän |
nöyryyttäjät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | nöyryyttäjässä | nöyryyttäjissä |
elatiivi | nöyryyttäjästä | nöyryyttäjistä |
illatiivi | nöyryyttäjään | nöyryyttäjiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | nöyryyttäjällä | nöyryyttäjillä |
ablatiivi | nöyryyttäjältä | nöyryyttäjiltä |
allatiivi | nöyryyttäjälle | nöyryyttäjille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | nöyryyttäjänä | nöyryyttäjinä |
translatiivi | nöyryyttäjäksi | nöyryyttäjiksi |
abessiivi | nöyryyttäjättä | nöyryyttäjittä |
instruktiivi | – | nöyryyttäjin |
komitatiivi | – | nöyryyttäjine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | nöyryyttäjä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
|