naamioitu
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | naamioitu | naamioittut |
genetiivi | naamioittun | naamioitujen |
partitiivi | naamioitua | naamioituja |
akkusatiivi | naamioitu; naamioittun |
naamioittut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | naamioittussa | naamioittuissa |
elatiivi | naamioittusta | naamioittuista |
illatiivi | naamioituun | naamioituihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | naamioittulla | naamioittuilla |
ablatiivi | naamioittulta | naamioittuilta |
allatiivi | naamioittulle | naamioittuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | naamioituna | naamioituina |
translatiivi | naamioittuksi | naamioittuiksi |
abessiivi | naamioittutta | naamioittuitta |
instruktiivi | – | naamioittuin |
komitatiivi | – | naamioituine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |