nakannut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | nakannut | nakanneet |
genetiivi | nakanneen | nakanneiden nakanneitten |
partitiivi | nakannutta | nakanneita |
akkusatiivi | nakannut; nakanneen |
nakanneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | nakanneessa | nakanneissa |
elatiivi | nakanneesta | nakanneista |
illatiivi | nakanneeseen | nakanneisiin nakanneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | nakanneella | nakanneilla |
ablatiivi | nakanneelta | nakanneilta |
allatiivi | nakanneelle | nakanneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | nakanneena | nakanneina |
translatiivi | nakanneeksi | nakanneiksi |
abessiivi | nakanneetta | nakanneitta |
instruktiivi | – | nakannein |
komitatiivi | – | nakanneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | nakannee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
nakannut- |