narikka (14)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | narikka | narikat |
genetiivi | narikan | narikoiden narikoitten narikkojen (narikkain) |
partitiivi | narikkaa | narikoita narikkoja |
akkusatiivi | narikka; narikan |
narikat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | narikassa | narikoissa |
elatiivi | narikasta | narikoista |
illatiivi | narikkaan | narikkoihin narikoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | narikalla | narikoilla |
ablatiivi | narikalta | narikoilta |
allatiivi | narikalle | narikoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | narikkana | narikkoina narikoina |
translatiivi | narikaksi | narikoiksi |
abessiivi | narikatta | narikoitta |
instruktiivi | – | narikoin |
komitatiivi | – | narikoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | narika- | |
vahva vartalo | narikka- | |
konsonantti- vartalo |
- |