narri
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan narri merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan narri sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten narri sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta narri on tässä. Sanan narri määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanannarri määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Narri
 |
Suomi
.jpg)
Substantiivi
narri (5)
- yleensä hoviin kuulunut henkilö, jonka tehtävänä oli hauskuttaa kuulijoitaan esimerkiksi vitsejä kertomalla
- (halventava) itsensä naurunalaiseksi tekevä henkilö
Ääntäminen
- IPA: /ˈnɑr.ri/
- tavutus: nar‧ri
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | narri | narrit |
| genetiivi | narrin | narrien (narrein) |
| partitiivi | narria | narreja |
| akkusatiivi | narri; narrin |
narrit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | narrissa | narreissa |
| elatiivi | narrista | narreista |
| illatiivi | narriin | narreihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | narrilla | narreilla |
| ablatiivi | narrilta | narreilta |
| allatiivi | narrille | narreille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | narrina | narreina |
| translatiivi | narriksi | narreiksi |
| abessiivi | narritta | narreitta |
| instruktiivi | – | narrein |
| komitatiivi | – | narreine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | narri- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
Liittyvät sanat
Synonyymit
Johdokset
- adjektiivit: narrimainen
- substantiivit: narrius
Sanueen sanat
- verbit: narrata
Yhdyssanat
hovinarri, narrinpeli, narrinpuku
Aiheesta muualla
- narri Kielitoimiston sanakirjassa
Italia
Verbi
narri
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä narrare
- (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä narrare
- (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä narrare
- (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä narrare