nauru
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan nauru merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan nauru sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten nauru sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta nauru on tässä. Sanan nauru määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanannauru määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
 |
Suomi
Substantiivi
| nauru | |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1: | na |
| ISO 639-2: | – |
| ISO 639-3: | nau |
| Wikisanakirja | |
| Aineisto: | Naurun kieli |
nauru (1)
- ihmisen tunteenilmaus iloon tai muuhun tunteenpurkaukseen
- Vitsin kruunasi hersyvä nauru.
- Nauru pidentää ikää.
- Nauru ja itku ovat toisilleen läheisiä.
Ääntäminen
- IPA: /ˈnɑu̯ru/,
- tavutus: nau‧ru
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nauru | naurut |
| genetiivi | naurun | naurujen |
| partitiivi | naurua | nauruja |
| akkusatiivi | nauru; naurun |
naurut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | naurussa | nauruissa |
| elatiivi | naurusta | nauruista |
| illatiivi | nauruun | nauruihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | naurulla | nauruilla |
| ablatiivi | naurulta | nauruilta |
| allatiivi | naurulle | nauruille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nauruna | nauruina |
| translatiivi | nauruksi | nauruiksi |
| abessiivi | naurutta | nauruitta |
| instruktiivi | – | nauruin |
| komitatiivi | – | nauruine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nauru- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
Liittyvät sanat
Yhdyssanat
hörönauru, ivanauru, nauruhermo, naurujooga, naurukohtaus, naurulokki, naurunaihe, naurunhohotus, naurunpuuska, naurunremakka, naurunrähäkkä, naurupommi, naurusuin, naurutalo, röhönauru, taustanauru, tekonauru
Aiheesta muualla
- nauru Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
nauru (1)
- Naurulla puhuttu austronesialainen kieli (kielitunnus: na)
- Puhutko naurua?
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nauru | – |
| genetiivi | naurun | – |
| partitiivi | naurua | – |
| akkusatiivi | nauru; naurun |
– |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | naurussa | – |
| elatiivi | naurusta | – |
| illatiivi | nauruun | – |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | naurulla | – |
| ablatiivi | naurulta | – |
| allatiivi | naurulle | – |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nauruna | – |
| translatiivi | nauruksi | – |
| abessiivi | naurutta | – |
| instruktiivi | – | – |
| komitatiivi | – | nauruine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nauru- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
1. kieli
|
|