noir

noir m., noire f. (monikko noirs m., noires f.)

1. musta

   Cette robe est noire – tämä mekko on musta

   du café noir – mustaa kahvia

   le chocolat noir – tumma suklaa

   Elle a les yeux noirs. – Hänellä on hyvin tummat silmät.

   de gros nuages noirs – isoja mustia pilviä

   (idiomi) oeil au beurre noir – musta silmä (mustelma lyönnistä, verenpurkaumasta)

   (vanhahtava) l'Afrique noire – musta Afrikka

2. (kuvaannollisesti) tumma; tummaihoinen; hyvin ruskettunut

   Elle est revenue de vacances tout noire. – Hän palasi lomilta ihan mustana.

3. pimeä

   Il fait noir ici – täällä on pimeää

• IPA: /nwaʁ/

• muinaisranskan sanasta neir (1080), latinan sanasta niger^[1]

• (2.) sombre, obscur

• blanc

• adjektiivit: noirâtre
• substantiivit: noiraud
• verbit: noircir

• blé noir, chambre noire, corps noir, humour noir, messe noir, mouton noir, rouge-noir, trou noir

• broyer du noir – synkistellä, murehtia, märehtiä ikäviä ajatuksia
• noir de monde – mustanaan väkeä
• œil à beurre noir – silmä mustana, musta silmä

noir m. (monikko noirs)

1. musta

• IPA: /nwaʁ/

• adjektiivista

• noir Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)