norjannettu
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | norjannettu | norjannetut |
genetiivi | norjannetun | norjannettujen |
partitiivi | norjannettua | norjannettuja |
akkusatiivi | norjannettu; norjannetun |
norjannetut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | norjannetussa | norjannetuissa |
elatiivi | norjannetusta | norjannetuista |
illatiivi | norjannettuun | norjannettuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | norjannetulla | norjannetuilla |
ablatiivi | norjannetulta | norjannetuilta |
allatiivi | norjannetulle | norjannetuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | norjannettuna | norjannettuina |
translatiivi | norjannetuksi | norjannetuiksi |
abessiivi | norjannetutta | norjannetuitta |
instruktiivi | – | norjannetuin |
komitatiivi | – | norjannettuine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |