normittaminen (38)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | normittaminen | normittamiset |
| genetiivi | normittamisen | normittamisten normittamisien |
| partitiivi | normittamista | normittamisia |
| akkusatiivi | normittaminen; normittamisen |
normittamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | normittamisessa | normittamisissa |
| elatiivi | normittamisesta | normittamisista |
| illatiivi | normittamiseen | normittamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | normittamisella | normittamisilla |
| ablatiivi | normittamiselta | normittamisilta |
| allatiivi | normittamiselle | normittamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | normittamisena (normittamisna) |
normittamisina |
| translatiivi | normittamiseksi | normittamisiksi |
| abessiivi | normittamisetta | normittamisitta |
| instruktiivi | – | normittamisin |
| komitatiivi | – | normittamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | normittamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
normittamis- | |