norna (10)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | norna | nornat |
genetiivi | nornan | nornien (nornain) |
partitiivi | nornaa | nornia |
akkusatiivi | norna; nornan |
nornat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | nornassa | nornissa |
elatiivi | nornasta | nornista |
illatiivi | nornaan | norniin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | nornalla | nornilla |
ablatiivi | nornalta | nornilta |
allatiivi | nornalle | nornille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | nornana | nornina |
translatiivi | nornaksi | norniksi |
abessiivi | nornatta | nornitta |
instruktiivi | – | nornin |
komitatiivi | – | nornine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | norna- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
norna yl. (1) (yks. määr. nornan , mon. epämäär. nornor , mon. määr. nornorna)