numeroinut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | numeroinut | numeroineet |
genetiivi | numeroineen | numeroineiden numeroineitten |
partitiivi | numeroinutta | numeroineita |
akkusatiivi | numeroinut; numeroineen |
numeroineet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | numeroineessa | numeroineissa |
elatiivi | numeroineesta | numeroineista |
illatiivi | numeroineeseen | numeroineisiin numeroineihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | numeroineella | numeroineilla |
ablatiivi | numeroineelta | numeroineilta |
allatiivi | numeroineelle | numeroineille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | numeroineena | numeroineina |
translatiivi | numeroineeksi | numeroineiksi |
abessiivi | numeroineetta | numeroineitta |
instruktiivi | – | numeroinein |
komitatiivi | – | numeroineine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | numeroinee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
numeroinut- |