Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | numismatiikka | numismatiikat |
genetiivi | numismatiikan | numismatiikkojen (numismatiikkain) |
partitiivi | numismatiikkaa | numismatiikkoja |
akkusatiivi | numismatiikka; numismatiikan |
numismatiikat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | numismatiikassa | numismatiikoissa |
elatiivi | numismatiikasta | numismatiikoista |
illatiivi | numismatiikkaan | numismatiikkoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | numismatiikalla | numismatiikoilla |
ablatiivi | numismatiikalta | numismatiikoilta |
allatiivi | numismatiikalle | numismatiikoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | numismatiikkana | numismatiikkoina |
translatiivi | numismatiikaksi | numismatiikoiksi |
abessiivi | numismatiikatta | numismatiikoitta |
instruktiivi | – | numismatiikoin |
komitatiivi | – | numismatiikkoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | numismatiika- | |
vahva vartalo | numismatiikka- | |
konsonantti- vartalo |
- |
ruotsin sanasta numismatik lähinnä < ranskan sanasta numismatique, aiemmin science numismatique, omaperäinen johdos latinan sanasta nomisma ’kolikko’ < muinaiskreikan νόμισμα (nómisma)[2]
|
|