nuuttaava
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nuuttaava | nuuttaavat |
| genetiivi | nuuttaavan | nuuttaavien (nuuttaavain) |
| partitiivi | nuuttaavaa | nuuttaavia |
| akkusatiivi | nuuttaava; nuuttaavan |
nuuttaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nuuttaavassa | nuuttaavissa |
| elatiivi | nuuttaavasta | nuuttaavista |
| illatiivi | nuuttaavaan | nuuttaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nuuttaavalla | nuuttaavilla |
| ablatiivi | nuuttaavalta | nuuttaavilta |
| allatiivi | nuuttaavalle | nuuttaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nuuttaavana | nuuttaavina |
| translatiivi | nuuttaavaksi | nuuttaaviksi |
| abessiivi | nuuttaavatta | nuuttaavitta |
| instruktiivi | – | nuuttaavin |
| komitatiivi | – | nuuttaavine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | nuuttaava- | |
| vahva vartalo | nuuttaava- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |