nyhtänyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nyhtänyt | nyhtäneet |
| genetiivi | nyhtäneen | nyhtäneiden nyhtäneitten |
| partitiivi | nyhtänyttä | nyhtäneitä |
| akkusatiivi | nyhtänyt; nyhtäneen |
nyhtäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nyhtäneessä | nyhtäneissä |
| elatiivi | nyhtäneestä | nyhtäneistä |
| illatiivi | nyhtäneeseen | nyhtäneisiin nyhtäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nyhtäneellä | nyhtäneillä |
| ablatiivi | nyhtäneeltä | nyhtäneiltä |
| allatiivi | nyhtäneelle | nyhtäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nyhtäneenä | nyhtäneinä |
| translatiivi | nyhtäneeksi | nyhtäneiksi |
| abessiivi | nyhtäneettä | nyhtäneittä |
| instruktiivi | – | nyhtänein |
| komitatiivi | – | nyhtäneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nyhtänee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
nyhtänyt- | |