näykkivä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | näykkivä | näykkivät |
genetiivi | näykkivän | näykkivien (näykkiväin) |
partitiivi | näykkivää | näykkiviä |
akkusatiivi | näykkivä; näykkivän |
näykkivät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | näykkivässä | näykkivissä |
elatiivi | näykkivästä | näykkivistä |
illatiivi | näykkivään | näykkiviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | näykkivällä | näykkivillä |
ablatiivi | näykkivältä | näykkiviltä |
allatiivi | näykkivälle | näykkiville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | näykkivänä | näykkivinä |
translatiivi | näykkiväksi | näykkiviksi |
abessiivi | näykkivättä | näykkivittä |
instruktiivi | – | näykkivin |
komitatiivi | – | näykkivine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |