| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | odontologi | odontologit |
| genetiivi | odontologin | odontologien (odontologein) |
| partitiivi | odontologia | odontologeja |
| akkusatiivi | odontologi; odontologin |
odontologit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | odontologissa | odontologeissa |
| elatiivi | odontologista | odontologeista |
| illatiivi | odontologiin | odontologeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | odontologilla | odontologeilla |
| ablatiivi | odontologilta | odontologeilta |
| allatiivi | odontologille | odontologeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | odontologina | odontologeina |
| translatiivi | odontologiksi | odontologeiksi |
| abessiivi | odontologitta | odontologeitta |
| instruktiivi | – | odontologein |
| komitatiivi | – | odontologeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | odontologi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
odontologi yl. (yks. määr. odontologin , ei monikkoa)
odontologi