oikeutus (39)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | oikeutus | oikeutukset |
| genetiivi | oikeutuksen | oikeutusten oikeutuksien |
| partitiivi | oikeutusta | oikeutuksia |
| akkusatiivi | oikeutus; oikeutuksen |
oikeutukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | oikeutuksessa | oikeutuksissa |
| elatiivi | oikeutuksesta | oikeutuksista |
| illatiivi | oikeutukseen | oikeutuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | oikeutuksella | oikeutuksilla |
| ablatiivi | oikeutukselta | oikeutuksilta |
| allatiivi | oikeutukselle | oikeutuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | oikeutuksena | oikeutuksina |
| translatiivi | oikeutukseksi | oikeutuksiksi |
| abessiivi | oikeutuksetta | oikeutuksitta |
| instruktiivi | – | oikeutuksin |
| komitatiivi | – | oikeutuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | oikeutukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
oikeutus- | |
johdos verbistä oikeuttaa (oikeut- + -us)
|
|