oinut
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | oinut | oineet |
| genetiivi | oineen | oineiden oineitten |
| partitiivi | oinutta | oineita |
| akkusatiivi | oinut; oineen |
oineet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | oineessa | oineissa |
| elatiivi | oineesta | oineista |
| illatiivi | oineeseen | oineisiin oineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | oineella | oineilla |
| ablatiivi | oineelta | oineilta |
| allatiivi | oineelle | oineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | oineena | oineina |
| translatiivi | oineeksi | oineiksi |
| abessiivi | oineetta | oineitta |
| instruktiivi | – | oinein |
| komitatiivi | – | oineine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | oinee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
oinut- | |