oireilu (2)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | oireilu | oireilut |
genetiivi | oireilun | oireilujen oireiluiden oireiluitten |
partitiivi | oireilua | oireiluita oireiluja |
akkusatiivi | oireilu; oireilun |
oireilut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | oireilussa | oireiluissa |
elatiivi | oireilusta | oireiluista |
illatiivi | oireiluun | oireiluihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | oireilulla | oireiluilla |
ablatiivi | oireilulta | oireiluilta |
allatiivi | oireilulle | oireiluille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | oireiluna | oireiluina |
translatiivi | oireiluksi | oireiluiksi |
abessiivi | oireilutta | oireiluitta |
instruktiivi | – | oireiluin |
komitatiivi | – | oireiluine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | oireilu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |