olkain (yleensä monikossa olkaimet)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | olkain | olkaimet |
genetiivi | olkaimen | olkaimien olkainten |
partitiivi | olkainta | olkaimia |
akkusatiivi | olkain; olkaimen |
olkaimet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | olkaimessa | olkaimissa |
elatiivi | olkaimesta | olkaimista |
illatiivi | olkaimeen | olkaimiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | olkaimella | olkaimilla |
ablatiivi | olkaimelta | olkaimilta |
allatiivi | olkaimelle | olkaimille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | olkaimena (olkainna) |
olkaimina |
translatiivi | olkaimeksi | olkaimiksi |
abessiivi | olkaimetta | olkaimitta |
instruktiivi | – | olkaimin |
komitatiivi | – | olkaimine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | olkaime- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
olkain- |
johdos sanasta olka
|
Ks. housunkannatin |
olkain