ometta (14)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ometta | ometat |
genetiivi | ometan | ometoiden ometoitten omettojen (omettain) |
partitiivi | omettaa | ometoita omettoja |
akkusatiivi | ometta; ometan |
ometat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ometassa | ometoissa |
elatiivi | ometasta | ometoista |
illatiivi | omettaan | omettoihin ometoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ometalla | ometoilla |
ablatiivi | ometalta | ometoilta |
allatiivi | ometalle | ometoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | omettana | omettoina ometoina |
translatiivi | ometaksi | ometoiksi |
abessiivi | ometatta | ometoitta |
instruktiivi | – | ometoin |
komitatiivi | – | ometoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | ometa- | |
vahva vartalo | ometta- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Ks. navetta |