osoittanut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | osoittanut | osoittaneet |
genetiivi | osoittaneen | osoittaneiden osoittaneitten |
partitiivi | osoittanutta | osoittaneita |
akkusatiivi | osoittanut; osoittaneen | osoittaneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | osoittaneessa | osoittaneissa |
elatiivi | osoittaneesta | osoittaneista |
illatiivi | osoittaneeseen | osoittaneisiin osoittaneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | osoittaneella | osoittaneilla |
ablatiivi | osoittaneelta | osoittaneilta |
allatiivi | osoittaneelle | osoittaneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | osoittaneena | osoittaneina |
translatiivi | osoittaneeksi | osoittaneiksi |
abessiivi | osoittaneetta | osoittaneitta |
instruktiivi | – | osoittanein |
komitatiivi | – | osoittaneine |