pärähtänyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pärähtänyt | pärähtäneet |
| genetiivi | pärähtäneen | pärähtäneiden pärähtäneitten |
| partitiivi | pärähtänyttä | pärähtäneitä |
| akkusatiivi | pärähtänyt; pärähtäneen |
pärähtäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pärähtäneessä | pärähtäneissä |
| elatiivi | pärähtäneestä | pärähtäneistä |
| illatiivi | pärähtäneeseen | pärähtäneisiin pärähtäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pärähtäneellä | pärähtäneillä |
| ablatiivi | pärähtäneeltä | pärähtäneiltä |
| allatiivi | pärähtäneelle | pärähtäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pärähtäneenä | pärähtäneinä |
| translatiivi | pärähtäneeksi | pärähtäneiksi |
| abessiivi | pärähtäneettä | pärähtäneittä |
| instruktiivi | – | pärähtänein |
| komitatiivi | – | pärähtäneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pärähtänee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
pärähtänyt- | |