paisutettu
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | paisutettu | paisutetut |
genetiivi | paisutetun | paisutettujen |
partitiivi | paisutettua | paisutettuja |
akkusatiivi | paisutettu; paisutetun |
paisutetut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | paisutetussa | paisutetuissa |
elatiivi | paisutetusta | paisutetuista |
illatiivi | paisutettuun | paisutettuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | paisutetulla | paisutetuilla |
ablatiivi | paisutetulta | paisutetuilta |
allatiivi | paisutetulle | paisutetuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | paisutettuna | paisutettuina |
translatiivi | paisutetuksi | paisutetuiksi |
abessiivi | paisutetutta | paisutetuitta |
instruktiivi | – | paisutetuin |
komitatiivi | – | paisutettuine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |